sunnuntai 2. toukokuuta 2010

Toukokuulle ollaan siis jo tultu...
Aatella että kevättuuli jo iloisesti tuossa pihakoivussa soi!
Västäräkit laulee että vähäsen vielä... Joku kertoi niitäkin jo nähneensä.
Tämä toukokuu on niiin tervetullut!
Oikeasti ilostuttaa ja hymyilyttää kun kevät on tullut!
Kesää se kuulkaa vaan lupaa!

Ajatuksen Sanasta jätän tähän, voisi ajatella sen olevan ikuista kesää

"Ja hän näytti minulle elämän veden virran,
joka kirkkaana kuin kristalli juoksi Jumalan ja Karitsan valtaistuimesta.
Keskellä sen katua ja virran molemilla puolilla oli elämän puu
joka kantoi kahdettoista hedelmät,
antaen joka kuukausi hedelmänsä,
ja puun lehdet ovat kansojen tervehtymiseksi.

Eikä mitään kirousta ole enää oleva...

Ja Jumalan ja Karitsan valtaistuin on siellä oleva...
..Ja he näkevät hänen kasvonsa...
...eikä yötä ole enää oleva..."

Ilm. 22:1-5

***
Vapun alla innostuin aloittamaan ja kokeilemaan tilkkupeiton tekoa.
Omat kangasvarastoni ovat aika minimaaliset.

Omista kätköistä kyllä lakanoita ja joitain tilkkuja löytyi leikeltäväksi, muttei riittävästi.
K
ävin pyörähtämässä kirppiksellä ja kangaskaupassa tilkkujen hakureissulla.
(Samalla muuten löytyi hauskaa keväänvihreää pallokuosista joustavaa neulosta
josta suunnitteilla olisi tässä saada aikaan pienimmälle kevääseen pitkähihaista paitaa.)


Ekaluokkalainen liittyi eilen ompelusseuraani kysellen mitä hän voisi tehdä...
En aluksi arvannutkaan että hän oli niin kiinnostunut ompeluhommista!
Loputa syntyi
pienen pojan omissa käsissä
ruskea nallukka,
unikaveri nimeltään pyörre!
Kaiken muun paitsi saumojen ja nappisilmien ompelun hän suoritti itse!

Tähtisilmästä nukkuikin ekan yönsä tekijänsä kainalossa.
Tälle mallille ekaluokkalaisellamme on muuten kaavatkin tehtynä.
Aamupalapöydässä tänään tämä tärkeä nallekaveri istui myös!




7 kommenttia:

Sussi kirjoitti...

Voi miten suloinen nalle:)

On se kyllä hämmästyttävää, että on jo toukokuu. Pitkän lumisen talven jälkeen kevät tuntuu tosi mukavalta.

Mukavaa alkavaa viikkoa!

Teija kirjoitti...

Pyörre onkin suloinen tapaus♥ Ihanaa, kun intoa ja mielikuvitusta riittää!

Kauniita sanoja. Ja niin, melkein kesä jo. Vastahan niitä hankia taivasteltiin..

Iloa viikkoosi!

pioni kirjoitti...

Söpö unikaveri, ja ihan itse tehty. Meilläkin lapset joskus innostuvat ompelemaan omia juttuja, kun istun ompelukoneen kaverina. Sitten vain paikanvaihto ja vähän apuja.

Ida Maria kirjoitti...

Ihana nallukka ja mitka tahtisilmat, sopo!
Mukavaa uutta viikkoa =)

Marie Elisabeth kirjoitti...

Suloinen nalle sekä kaunis tilkkutyö!
Ei ole vaikea arvata keneltä taidot peritty on ihan vanhempiensa lapsi :)
Luin juuri edellisenkin postauksen joka oli kiva. Mukava blogi sinulla ja niin kiva seurata kun käyttää niitä lahjoja joita on annettu :)

Mukavaa alkanutta viikkoa Sinulle!

Marie

-T kirjoitti...

Heissan teille naiset yhteisesti!! Ja mukavaa alkanutta uutta viikkoa jokaiselle!!
Söpöläinen tuo pikkuisen nallukka kyllä on. Sen nimi ei olekaan enää kuulema pyörre!!! Pyörremyrskyssä se kuulema kyllä on ollut ja siksi kai silmät tähtiä vieläkin tuikkii :)...Ilmeisesti oli tilkkupeiton pyörteissä ;)

Marie: Sanasi ilahduttivat :) Tervetuloa vaan taasen!

*Rivqa* kirjoitti...

Oi miten rakastankaan tuota Jumalan Sanan kohtaa, jonka tähän postaukseesi laitoit!!