maanantai 6. syyskuuta 2010

Omppuja ja kissankäpäliä


Syksyssä on ehdottomasti mukavaa omena-aika! Muutamana syksynä olemme saaneet tutuiltamme omenoita ja niin taas tänäkin syksynä olemme iloinneet yhdestä meille saapuneesta omenalähetyksestä :) Keittelin siitä satsista muutamaan purkkiin hilloa kanelitankojen kanssa. Lettujen kanssa sitä on jo testattu. Mukavaa on myös kun omppupuumme tuottaa muutamia omiakin punaposkisia omenoita :) Uuniomenoiksi testasin niitä tänään mantelirouheen, fariinisokerin, voin ja kanelin kanssa.  
Syksyistä metsäretkeä lähimetsään olen ajatellut, tänään jo juttelimme siitä josko suppilovahveroita voisi mennä etsimään. Kuutosluokkalaisemme herkkua on suppilovahveroista tehty kastike ja innoissaan hän aina lähtee sienimetsäänkin mukaan :) Ehkäpä tässä joku päivä...


Niin ja...
ihmeellinen pieni miukulainen on meille eilen muuttanut! Kyllä vaan! Punertava kisulainen, pentukissa karvinen :)  Vanhan koriin vuorasin hälle pehmeän paikan mutta sohvan nurkka lienee hälle mukavampi... Suklaisen kaakaon nimi hälle keksittiin; tatza, mutta tassuksi pienten suussa näyttää myös taipuvan :) Nappasin kuvan nukkuvasta viiruraitaisesta pikkuisesta uudella kamerallani :) Toivottavasti ympäristön hiiret saa jossain vaiheessa kyytiä!!!




Oranssia syyskuuta, syysiltoihin lämpöä toivottelen!!!

19 kommenttia:

Marie Elisabeth kirjoitti...

Uis, miten ihana kisuliini <3 Niin kauniit värit turkissa.
Omenasose ja herkut on tosi maukkaita. Pieni kirpakkuus makean keskellä tekee omenan yhdeksi lemppareistani soseissa.
Onnea uuden kameran omistajalle, minkä kameran valitsit ? :)

Mukavaa alkanutta viikkoa sinulle ja koko perheelle <3

Mari kirjoitti...

Onpa soma miuku <3 ja ihania ihania kuvia olet saanut talteen otettua!

Omenaiset herkut maistuisivat täälläkin, kunhan niitä vain jaksaisi tehdä ;)

Uudesta kamerasta itsekin haaveilen, mutta tällä hetkellä taitaa haaveeksi jäädä. Onnea sinun uudelle kamerallesi ja iloisia kuvaus hetkiä!

Unknown kirjoitti...

Herkullisia, sekä omenat että sinun uusi pieni kisulainen.
Kauniita ovat kuvasi.
Mukavaa viikon jatkoa.

Anonyymi kirjoitti...

Voi miten suloinen karvapallo, kovin on veljensä näköinen :) Hän näyttää niin onnelliselta uuden perheen luona :)

MaMMeli kirjoitti...

Ihana suloinen pikkukisu, aivan kuin meidän NIILO vauvana:)

-T kirjoitti...

Marie: Kisuliini on kyllä ihana, sen väri on myös mielestäni erikoisen kaunis :)Ja lapset täällä eivät meinaa antaa kissalle rauhaa... Kamera on miekkosein valinta, sillä häntä kiinnostaa aina tehdä hinta-laatusuhteen vertailut ja annankin siten ostopäätökset usein hänelle mieluusti ;) Nikon D5000 on merkiltään.

Marina: Omenat ovat sellaisenaan tuoreeltaan melkein parhaita! Varsinkin kotimaiset omenat. Toteutukoon haavesi!!! :)

Tuija: Kiitos!!

Anonyymi: Kisulainen reppana lienee väsynyt kaikesta lasten retuuttamisesta ja kantamisesta... Onnekeksi vaikuttaa leikkivältä tyypiltä :)

MaMMeli: Pentuna kaikki pikkuiset ovat ihmeellisen pieniä ja ihastuttavia :)

inkku kirjoitti...

Suloinen kisumisu <3 Meille muutti harmaaalkoinen kisu toissaviikolla.
Omena sose on myösminun herkkua. Vielä en ole päässyt soseen tekoon, mutta ehkäpä lähi päivinä.

Mimmi kirjoitti...

Ihana kisupienoinen! Kissakuumetta täälläkin, mutta allergia estänee sen kuumeen toteutumisen. Kissoja ollut, ja uudet kodit hankittiin, kun allergia alkoi enempi vaivaamaan. Harmi!
Tuosta omppuhillosta.. Venäjällä blinipaikassa käydesssäni saanut hyvänhyvää hilloa. Siinä osa omenasta oli soseutettu ja osa oli pienenpieninä kuutioina ja mausteena ripaus kanelia. Tarviikin alkaa kyseleen, josko jostain vähän omppuja saisi, niin vois itekin tehdä hilloa. Ja nimenomaa venäläiseeen tapaan. Lokakuussa sinne taas ja pakkkopakko bliniä mennä syömään!

SariW kirjoitti...

Oi miten suloinen kisu !
Kuva on aivan ihana... nyt alkoi tehdä mieli uuniomenia : )

Teija kirjoitti...

Onnea kisumisusta! :) Sulonen karvinen.

Ja hyvän näköistä omehilloa.. Se onkin ihan ehdotonta lettujen kanssa!

Pajupirtin Kaisa kirjoitti...

Näyttää, tuoksuu ja kuulostaa herkulliselta. Tuota kanelitankoa täytyykin kokeilla. Hain eilen mukavalta mummolta kassillisen omppuja. Niitä kun tuntuu toisille tulevan ruhtinaallisesti.Omppuja siis ,ei mummoja. Niitä ei koskaan ole liikaa:)
Suloinen Tatza, kehräilköön tuo pörröinen karvapallo teille paljon iloa ja onnea.
Kaisa

pioni kirjoitti...

Oi kuinka söpö pikkukisu:)

Meilläkin oma omppupuu tekee ensimmäistä kertaa satoa, reilu kymmenen omenaa. Ne taidetaan herkutella ihan sellaisenaaan.

Ainoanniina kirjoitti...

Suloinen kisuli! Meille tulee neljän päivän päästä (lapset pitävät hyvin lukua päivistä) kaksi kisumisua. Niiden äiti on juuri tuollainen oranssi, lempivärini kissoilla. Pennut ovat hieman vaaleampia, toffeen värisiä.

Katja / Lumiomena kirjoitti...

Oi, mikä söpöliini Tatza onkaan. Ja kuinka ihana, miten lasten suussa nimi voi kääntyä Tassuksi :)

Minäkin rakastan omena-aikaa. Omenahillon keittämisestä tulee niin ihana tuoksu ylipäätään ja etenkin, jos heittää sekaan kanelitangon. Nyt alkoi tehdä mieli lettuja... Pitäisikö yllättää perhe illalla ja ehdottaa, että paistetaankin iltapalaksi lettuja :)

Mukavaa viikkoa!

-T kirjoitti...

inkku: Harmaavalkoinen kisu kuulostaa suloiselle <3

mimmi: Venäläinen hillo kuulostaa hyvälle, omenapalat kivoja sattumia! Sellaista vois joskus itsekin yrittää tehdä :) Oikein antoisaa reissua sinulle lokakuulle!

Sariw: Uuniomput on mukavan helppoja tehdä. Jotenkin aiemmin on tullut enempi tehtyä näitä kuin viime aikoina.

Teija: Kiitos! Omppuhillo sopii myös kääretorttujenkin väliin :)

Pajupirtin kaisa: Tuollaiset mummot ovat kivoja :) Ilahdun aina myös kun omppuja saamme! Kaneli on ompun hyvä seuralainen, ellei paras :) Kiitos toivotuksista!

Pioni: Meilläkään ei omaa satoa huimasti ole, viime vuonna taisi tulla yksi kokonainen omppu! Mutta kun puut vanhenee niin tuottaavat sitten enemmän..

Ainoanniina: Meillä pikkuinen on jutellut että nyt pitäisi hankkia meillekin jo toinen kisuliini!! Kaveriksi tälle... Minunkin lemppariväri kissoilla on tuo :)

Lumiomena: Tuo lettujen teko on meillä aina yllätystä, siitä kaikki lähes aina yllättyy...
Taipuu tuo nimi myös tassukaksi tai tassuliiniksi, näköjään milloin miksikin ;)

Taina kirjoitti...

Ai,miten söpö pieni kisuli,pienenä ne ovat vasta villejä,ei meinaa perässä pysyä,tiiän kokemuksesta,mut kivoja ne on..En vaan ota enää kissaa,kun 3 multa kuoli ja viimesin sohvalle,en kestäis enää menetystä.:( Mukavaa päivän jatkoa sinulle!

-T kirjoitti...

Tansku: Voi surkujen surku mitä on käynyt kisuillesi!!! Ymmärrän että menetys on aina ikävä juttu!
Totta on että pentuna taitavat olla villejä! Huomattu on... :)
Aurinkoa syyspäiviisi:)

Jossu kirjoitti...

Tervehdys ja ihanaa lukea, että teille on muuttanut noin hurmaava kisulainen. Kaunis väritys, Karvisen näköinen :)
Pikkuisena ovat hellyyttäviä, mutta niiin villejä. Onneksi se meno siitä yleensä rauhoittuu....

Ihanan näköistä herkkua olet tehnyt omenoista. Meillä ei enää omenat oikein maistu. Sen verran paljon tuli omista puista tänäkin vuonna että kiintiö on kaikilla täynnä.

Syysterkkuja, Jossu

-T kirjoitti...

Jossu: En ehkä koskaan ajatellut että olisimme niiin kissaihmisiä, mutta näköjään ;) Ihana tuo pikkuinen karvinen on ollut... Ja mikä on myös kivaa niin ajatus että hiiret kyykkyyn!!!! Ja pikku tyttösemme kisua vaan kantaa retuuttaa minkä kerkeää..voi kisu parka;)
Omenanoita meillä menee tooosi paljon, oman puun omput ovat parhaita! Oletko ajatellut mehua tehdä jos teillä on niin paljon omenoita...