Laventeli
Kesän kaikkea satoa ei olla vielä ehditty täysin korjata talteen. Odottelen vielä että jalkani tulee kunnolla kuntoon, niin pääsen pihamaalle tekemään viime silauksen sadonkorjuussa. Kasvimaalla vielä juurekset odottavat myös nostamista. Joitain yrttejä olisi suunnitteilla myös napsia pihamaalta kuivattavaksi talven varalle. Laventelikin kasvaa vielä ruukussa, osan laventeleista olen aiemmin jo kuivattanut. Sen kuivuneissa lehdissäkin on jäljellä vielä voimakas tuoksu. Käsiin sen tuoksu tarttuu helposti, tykkään! Pellavapussukan ompelin laventelille vaatesäilytyksen läheisyyteen. Syksyn aika on tuonut ajankohtaiseksi mietinnän aiheeksi valinnat. Itse olen hitaamman puoleinen tekemään valintoja. Ehkäpä olen vuosien myötä oppinut tekemään päätöksiä aina vaan hitaammin, pohdin joskus liiankin perusteellisesti. Huomaan olevani aika arka varsinkin isojen asioiden ja päätösten edessä. Kyselen ja kyselen... Toisaalta mitään toiveitaan ei voi täyttää ellei uskalla ottaa askelta... No, heitin nyt näitä ajatuksiani tähänkin.
Meillä yksi lempipiiraista on sitruunatorttu. Kesäkurpitsaraaste sopi sitruunapiiraan täytteeksi lähes huomaamatta. Kuorin kurpitsan vihreän kuoren pois ja raastoin sen hienoimmalla raastimen osalla ja lisäsin siruunaisen täytteen seuraksi, niin kurpitsan olemassa oloa ei siinä osaa heti aavistaa :)
Syksyisin terkuin -T
12 kommenttia:
Minäkin laventelia ruukussa yritin kasvattaa, mutta kovin oli kärsivän näköinen yksilö ja jo ajat sitten pääsi kompostiin...☺
Kuulostaa mukavalta tuo kurpitsaraaste sitruunapiirakkaan, täytynee kokeilla:)
Niin kaunista! Voimia päätöksen tekoon, olen usein samanlaista pohtivaa ja punnitsevaa sorttia isoissa asioissa:)
LAventelin tuoksu tuntui täällä asti.... se leijaili kuiskimaan korvaani rauhoituksen sanoja, joita juuri nyt tarvitsin. Kiitos. Kuviesi lempeys on ihastuttavaa aistittavaa.
Vahvistukoon päätöksesi ja täyttyköön toiveesi...unelmilla on usein siivet, jotka kantavat yllättävän kauas...
Iloa päiviisi!
Irmastiina: Moni kasvi tänä vuonna ei kasvanut toivotun lailla.. Minulle kävi niin monen muun kasvin kanssa, mutta laventeli näyttää harvojen onnistuneiden joukossa onnistuneen. Mikähän tässä kesässä oli?
Hanne: Paras varsinkin lasten takia on ottaa vihreä kuori pois. Lisäksi laitoin yhden kananmunan täytteeseen lisää normaaliin verrattuna sillä kesäkurpitsassa tuntui olevan paljon nestettä.
Selma: Kiitos sanoistasi:) Ehkä se ei ole huono juttu pohtia kunnolla, mutta asiassa voi olla toinenkin puoli että sitä jää paikalleen pohtimaan..
Tinttarus: Kiitos sinulle!! Laventelin vahvaan tuoksuun helposti koukuttuu. Syksyn ajan parhaita hetkiä on kun saa sulloa säkkiin kesän kasvuja ;)
Unelmia on hyvä olla, ne kantaa ja toivon kovin että ajatuksiani Suuremmatkin kädet kantaa..
Minullakin juurekset vielä odottelevat. Rosmariiniruukku pitää muistaa kantaa sisälle ennen kylmiä öitä. Viime vuonna sain siitä vielä helmikuussa tuoreita lehtiä, sitten se kuolla kupsahti. Kylmä valoisa huone olisi sille kuulemma paras talvetus.
Toivotan viisautta pohdintoihisi - sydäntäkin kannattaa kuunnella :)
Kauniit, rauhoittavat kuvat! Minulla on vielä laventelia ruukussa pihalla, pitäisi varmaan kohta se kuivattaa.
Minullakin on vielä laventelia ruukuissa, pelargonioiden kanssa. Ehkä voisinkin napsia niitä tuoksupusseja varten. Ajattelin yrittää talvettaa koko ruukut autotallissa.
Omenaminttu: Suomen talvi lienee liian pitkä monille yrteille ja kasveille yrittää pitää niitä hengissä. Pelargonioita yritän taas talvehdittaa, nähtäväksi sitten jää miten käy. Pohdintoja käyn läpi kuunnellen myös sydäntä:)
Sussi: Laventelin tuoksu onneksi säilyy vaikka sen kuivattaakin. Sen tuoksusta on onneksi hyötyäkin, koiden karkoittamiseen!?!
Pioni: Sitä olenkin miettinyt että miten laventelin saisi talvehdittua. Kerro ihmeessä miten kokeiluissasi käy!! Mielenkiintoni herää :) Jospa täällä myös kokeilen.
Ystäväin siellä,
Olen miettinyt ihan samaa, jos jotain haluaa yrittää, pitää uskaltaa, monissa asioissa (rippuen tietysti asiasta) ei korkealta tipu vaan saa vaan mukavia muistoja, onnistuu se mitä haluaa sitten tai ei...:)Talentteja ei saisi piilottaa...;)
Nyt minulla varmaan on mennyt ohi...mikä jalassasi on?
Sitruunatortun ohjeen jossain blogissa näin, täytyy sitä kokeilla joskus:)
Ihanainen, kaunista syksyn jatkoa sinulle!♥
Kauniit kuvat. Osaat kyllä löytää kauniita yksityiskohtia arkisistakin asioista.
Voimia päätöksentekoon. Mä olen kans pitkään pohtivaa sortttia, päätöksenteko on mulle useinkin vaikeaa. Ja varsinkin aina uuden edessä on vähän epävarma olo.
Mukavaa alkanutta viikkoa!
-kisu-
Marge: Kiitos kivasta piipahduksestasi! Talenttejaan ei tosiaan saisi piilottaa vaan ottaa käyttöön. Kiitos sinulle rohkaisevista sanoistasi!!! Jalassani urheilun parissa meni nivelside ja pieni murtuma lisäksi, nyt olen jo köpötellyt ilman keppejä...Kyllä tämä tästä! Aurinkoa syksyysi!!
Kisu: Hauska kuulla etten ole ainoa tällainen pitkään pohtiva tyyppi ;) Sitä kun täytyy ottaa asia niin monilta kanteilta käsittelyyn ja mietinnän alle... Jotain selvyyttä alan jo ajatuksilleni hiljalleen kai saamaan!
Syksyysi lämpöä :)
Lähetä kommentti